Karjalan tazavallan karjalazien IX kerähmön rezol’utsii

On jullattu Omas Muas № 13 (1503), 08. šulakuuta 2020. S. 4–5.

Karjalan tazavallan Karjalazien IX kerähmön vallittuloin nevvoston ruadotuloksien paginan da tuliekse aijakse kehoituksien kuultuu da šeikuittuu Kerähmö arvostau Karjalazien IX kerähmön vallittuloin nevvoston ruavon vältäväzekse.

    Ven’an Federatsien Konstitutsien, Karjalan tazavallan Konstitutsien, OON:an Deklaratsien kandurahvahis da toizien ristikanzoin oigevuksii koskijoin zakonoin mugah, Kerähmö tovendau, ku karjalazih, Karjalan tazavallan da Ven’an Federatsien kandurahvahannu olles, kuulutah valdivon kanzalazen kai kollektiivizet da individualizet oigevukset da vellalližuot.

Kerähmö vihjuau, ku Karjalan tazavallan nimikanzal – karjalazil – on tärgei rouli Ven’an Federatsieh kuulujan karjalazen valdivolližuon luadimizes, vihjuau, ku karjalazet alalleh da aktiivizesti ruatah tazavallan yhteiskunnan kehittämizekse, kul’tuuru-, ekonoumiekku- da sportualan potentsialan hyväkse.

Kerähmö kannattau aktiivistu da tulokastu ruaduo Karjalan tazavallas vuvvennu 2019 ilmoitetun Kanzoinväläzien kandurahvahien kielien vuvven hantuzis. Kerähmö vihjuau, ku karjalazet ollah valmehet yhtymäh OON:an ilmoitettuh Kanzoinvälizeh kandurahvahien kielien vuozikymmeneh (2022-2032).

Kerähmö kannattau Karjalan tazavallan ruaduo karjalan da vepsän kielen da kaikkien kandurahvahien – ven’alazien, karja lazien da vepsäläzien – kul’tuuroin säilyttämizekse da ke hit tämizekse, hyväksyy jälgimäzien vuozikymmenien ruavon – tnokul’tuurizien keskuksien, ei-ammatillizien teatroin da kielikursiloin – perustamizekse, net kai yhtistetäh aktiivistu rahvastu, nuorembua da vahnembua polvie.

Omas jogapäiväzes ruavos karjalazet yhteiskunnallizet liitot käytetäh hyväkse ielolijoin aktivistoin ruadoneruo, heijän väil oli perustettu Karjalan kanzalline teatru, valdivolline pajo- da tansiansambli “Kanlele”, Petroskoin valdivonyliopiston karjalan, vepsän da suomen kielen laitos da Petroskoin valdivonkonservatourien rahvahallizen muuzikan laitos, tazavallan Oma Mua -lehti, Kanzalline TV- da raadivolähetys, rahvahalline hora “Oma Pajo”.

Kerähmö hyväksyy Karjalan yhteiskunnallizen Karjalan kielen kodi -liiton (Vieljärven kylä) kielipezä-tehnolougien da potakoiččou käyttämäh sidä kaik kiel Karjalan tazavallas.

Kerähmö panou merkile Karjalan tazavallan Kyykkä-liiton ruavon, liitto kehittäy karjalastu perindöllisty kyykkä-kižua, kudai on tunnustettu gorodkisportulajih kuulujannu da on otettu Ven’an Federatsien sportulajien luvetteloh.

Kerähmö kannattau Karjalan halličuksen ruaduo paikallizien initsiatiivoin programman kehittämizekse, alovehellezien yhteiskunnallizien ičehalličuksien da yhteiskunallizien initsiatiivoin järjestölöin luadimizekse sil samal andajen rahvahale mahtuo ičel vallita projektoi da tadevuttua niilöi valdivollizih varoih da sil samal kehittäjen ližii sotsiuallizii, ekonoumizii da johtokundah kuulujii effektoi.

Kerähmö arvostau Karjalan tazavallan halličuksen, Kanzallizen da alovehellizen poliitiekan ministerstvan, karjalazien, vepsäläzien da suomelazien liittoloin da aktivistoin, karjalan-, vepsän- da suomenkielizen lehtien toimittajien yhtehisty da aktiivistu ruaduo Periodika-julguamon tyves ruadajan Karjalan karjalazien, vepsäläzien da suomelazien kieliresursukeskuksen perustamizekse da pidäy tärgienny OmaMedia-internet-portalan luajindua.

Myö panemmo vägie sih niškoi, ku andua uuzi ähkävö Ven’an Federatsien luodehen baltiekku-suomelazien kandurahvahien kielien da kul’tuuroin kehittämizeh.

Samal aigua Kerähmö on varmu, ku karjalan kielen, kul’tuuran da karjalazien kui muailman ainavoluaduzen kanzan kehittämizekse ei tävvy nygözii ruadoloi. Kerähmö kehoittau Karjalan tazavallan valdivonelimii yhymäh yhteiskunnallizien liittoloin ruadoh ottajen huomivoh Ven’an da kanzoinvälizen parahii ruadoneroloi, luadimah da piästämäh valdah 2010-2030 vuozikse uuzii ruadokompleksoi karjalazen kanzan, sen kielen da kul’tuuran säilyttämizekse da kehittämizekse.

    Kerähmö on suures huolestukses, ku jo 30 vuvven aloh Karjalan tazavallas on sellittämättäh kyzymys karjalan kielen valdivollizeh stuatussah nähte. Karjalan tazavaldu on endizelleh ainavo tazavaldu Ven’an Federatsies, kudaman nimikanzan kielel ei ole valdivollistu stuatussua.

    Kerähmö vihjuau eläjien lugumiärän loppumattomah alen damizeh karjalazien perindöllizis eländykohtis, mi on tiel karjalazien perindöllizen eloksentavan jatkundal da karjalan rahvahan kehityksel.

Kerähmö potakoiččou Karjalan halličustu da Karjalan alovehel toimijoin bizneslaitoksien johtajii aktiivizembi käyttämäh omii varoi karjalan rahvahan elosymbäristön, sen kielen da kul’tuuran kehityksekse.

Kerähmö tovendau oman lujan azeman andua karjalan kielele valdivolline stuatussu Karjalan tazavallas.

Kerähmö nevvou vallasolijoi kunnolleh varustuakseh kogo Ven’an rahvahan luguhpanoh, kudai pietäh ligakuus 2020 da kudai andau kai tiijot, ku miärätä ielline ruado kanzallizen poliitiekan alal Karjalas. Kerähmö panou merkile, ku rahvahan luguhpanon tulokset ei voija muuttua Karjalan Konstitutsien azemua sih nähte, ku Karjalan tazavallan histouriellizet da kanzallizet eričykset miärätäh sen mual eläjät karjalazet rahvas.

Kerähmö kannattas Karjalan tazavallan pohjazien piirilöin kuulundua Ven’an Federatsien Arktiekan alovehele da kyzyy Karjalan tazavallan piä miesty da Zakonoinhyväksyndykerähmyö pohjazien piirilöin sotsiualu-ekonoumizeli alal tulieloi ruadoloi miäriämäs ottua huomivoh nämmil mualoil eläjien karjalazien mielii.

Yhtehizien kyzymyksien sellittämizekse, parahil ruadoneroloil vaihtelemizekse da karjalazien yhtes pyzyndäkse, Kerähmö potakoiččou Karjalan tazavallan, Tverin, Leningruadan, Murmanskan da Ven’an Federatsien toizien alovehien da toizien mualoin, enimyölleh, Suomen karjalazii yhtehizeh ruadoh da kehoittau lujendamah tädä keskenästy ruaduo.

Karjalan tazavallan Karjalazien IX kerähmö kannattau yhtehisty ruaduo kaikkien meijän sugulazien suomelas-ugrilazien da samojedoin rahvahan kel da tervehtiy suomelas-ugrilazien da samojedurahvahan VIII Muailman Kongressua, kudai pietäh 17.-19. kezäkuudu Estounien Tartun linnas da kuduan piäaihiennu rodieu “Kul’tuurine ymbäristö – omaničentundo da kieli”. Kerähmön mugah, sih vältämättäh pidäy yhtyö Karjalan tazavallan karjalazien delegatsiel.

KARJALAN TAZAVALLAN KARJALAZIEN IX KERÄHMÖ KIÄNDYY:

Ven’an Federatsien Prezidentan Vladimir Putinan, kui Konstitutsien da ristikanzan oigevuksien vardoiččijan puoleh, ku valmistua da andua Valdivollizeh Duumah Ven’an Federatsien zakonan projektu, kudaman mugah karjalan kieles suas käyttiä latinalastu gruafi llistu pohjua, kuduas säilyy karjalan rahvahan hengelline da histourielline yhtevys kogo muailmas kuulužah Kalevala-eeposah, kudai rodivui runonpajatanduperindös da kudamal on yhtevys karjalazien kul’tuuruperindöh. Zakonan projektu pidäy sih niškoi, ku karjalan kieli suas toizen valdivollizen kielen stuatusan Karjalan tazavallas.

Ven’an Federatsien Prezidentan, Ven’an Federatsien halličuksen da Ven’an Federatsien federualukerähmön puoleh:

1. Perustua Kanzalline komitiettu, kudai hommuas Kan zoinvälizen kandurahvahien kielien vuozikymmenen (2022-2032) pidämisty Ven’an Federatsies, ottua sen komitietan ruadajien joukkoh kandurahvahien edustajat, keksie da hyväksyö ruavot Kanzoinvälizekse kandurahvahien kielien vuozikymmenekse Ven’an Federatsies.

2. Ratifi tsiiruija da implementiiruija Ven’an Federatsien kanzallizeh zakonanhyväksyndäh Jevroupan hartii alovehellizis kielis da kielivähembistölöin kielis.

3. Hyväksyö Federualline zakon “Ven’an Federatsien rah vahien kerähmölöin stuatussah nähte”.

4. Vähendiä muamankielien opastuskniigoin perus- da keskiškolah niškoi tiijollizen, lingvistizen, etnokul’tuurizen da metoudizen ekspertiizoin aijat da finansumenot.

5. Iellehgi panna karjalan kielen opastuskniigoi federuallizeh opastusknii goin luvetteloh. Siirdiä opastusknii goin tiijolline, lingvistine, etnokul’tuurine da metoudine ekspertiizat alovehellizele tazole.

6. Valmistua loppussah da hyväksyö federualline zakon “Etnolougizes ekspertiizas”, ku vois realizesti arvostua kandurahvahien perindöllizis eländykohtis piettävien muatalovusruadoloin vaikutustu nämmien kandurahvahien kul’tuurah, kieleh da perindöllizeh eloksentabah.

7. Muuttua kalastus- da mečästyssiännöt, kudamat annettas karjalazile da Karjalan toizile kandurahvahile mahto eliä omua perindöllisty elostu, kudamah kuulutah mečästys da kalastus.

Federuallizen valdivollizen registratsien, kadastran da kartaston virrastole, Federuallizele tieagenstvale, Federuallizele metrolougien agenstvale:

1. Kirjuttua oigieh Karjalan paikannimet ven’an kielel Valdivollizeh paikannimien luvetteloh, tieviittehih da kartoih.

2. Kirjuttua tieviittehih paikallizet paikannimet karjalan, vepsän libo suomen kielel käyttäjes latinalastu transkriptsiedu ven’an kielespäi transliteratsien sijah.

Karjalan tazavallan valdivollizile da munitsipuallizile vallasolijoile:

1. Ližätä vauhtii Karjalan tazavallan, sotsiualu-ekonoumizele kehityksele, enimyölleh kylä-alovehien, kuadamat tarvitah ližiä varua omih laitoksih, kudamat kehitetäh mieli- da materjualuresursoi, karjalazien eländykohtien etnokul’tuurizii da sotsiuallizii mahtoloi.

2. Joga tazol pidiä yhtehisty ruaduo karjalan rahvahan edustajienke, kuččuo heidy eri sotsiualujoukkoloih, ottua eri dieloloin šeikuiččemizeh nuorii, vahnoi, naizii da niistielöi, ku kyzymykset sellitettäs välläh, edukädeh da tolkukkahasti.

3. Ottajen huomivoh, ku školal on tärgei rouli karjalazien kylien elaijas, pidiä silmäl, ku ei salvattas školii karjalazien perindöllizis eländykohtis.

4. Ližätä karjalan kielen da entokul’tuurizien aihieloin opastusčuassuloi Karjalan tazavallan opastuslaitoksih, ku opastujien opastustazo olis parembi.

Karjalan tazavallan piämiehele da Zakonoinhyväksyndykerähmöle:

1. Luadie da hyväksyö Karjalan tazavallan zakonat: “Karjalan kielen valdivollizes stuatusas Karjalan tazavallas” da “Kanzallizis munitsipualuluajilmuksis karjalan tazavallas”, ku tarvinnou, luadie kohenduksii Karjalan tazavallan Konstitutsieh.

2. Kehittiä Federuallizen Zakonan projektua, kudaman mugah karjalan kieleh niškoi valdivollizennu kielennu suas käyttiä latinalastu kirjaimikkuo da andua tämä zakonan projektu Ven’an Federatsien Federuallizen Kerähmön Valdivon Duumah.

3. Luadie Karjalan tazavallan zakonoinhyväksyndäh muutokset, kudamien mugah karjalan kieldy suas käyttiä valličuksien bylletienielois.

4. Karjalazen rahvahan, kielen da kul’tuuran säilyttämizekse, ekonoumiekan hyväkse da zakonoin täyttämizekse luadie oigevuksellizel tazol Karjalan tazavallan karjalazien eländykohtien luvettelo.

5. Luadie da hyväksyö Karjalan tazavallan Valdivolline programmu karjalan kielen kehittämizekse da karjalan kul’tuuran säilyttämizekse.

6. Miärätä ližämaksot b’udžiet tualan da joukkoviestimien ruadajile, kudamat käytetäh omas ruavos karjalan, vepsän libo suomen kieldy.

7. Joga vuottu suurendua dengukannatustu prog rammah ”Karjalan taza val lan Kandurahvahien pe rindöllizien eländykohtien entokul’tuurine da sotsiualline kehitys”.

8. Kanzalazien oigevuksen ilmazeh opastukseh päivy kois, algu-, perusda keksiškolas mugah, kaččuo mahtot eri etuappoih suurendua opastusmenoloi kattajua rahoitustu jogahistu kazvattii libo opastujua kohti, kudai opastuu karjalan kieldy tazavallan opastuslaitoksis.

9. Työndiä varoi muamankielien opastajien valmistamizeh, muamankielien opastuskniigoin luajindah opastajih da opastujih niškoi. Yhtes karjalazien yhteiskunnallizien liittoloin, opastuslaitoksien johtajien da paikallizien ičehalličuksienke aijoilleh potakoija opastajii ruadamah kyläškolis muite dai Zemskii učitel’ -programman hantuzis.

10. Kaččuo Petroskoin Suomelas-ugrilazen Elias Lönnrotan nimizen školan käyttämisty tazavallan etnokul’tuurizen opastuksen kehityskeskuksennu, kus erähii aihieloi opastettas karjalan, vepsän da suomen kielel. Tuliekse aigua pujoittua tädä opastusneruo Karjalan tazavallan toizih školih.

11. Kiinnittiä huomivuo sih, ku pidäy lujendua karjalan kielen azemua korgeiškolas: avata kahten ozaston magistratuuru: “Karjalan kieli da literatuuru” da “Kanzallizii kielii maltai lapsienkazvattai da algukluasoin opastai”, livuttua karjalan kielen urokkoi piälimäzien opastusaihieloin ližäkse.

12. Karjalazien perindöllizien eländykohtien kehittämizekse, luonnon käytön probliemoin sellittä mizekse da perindöllizien ruadoneroloin kannattamizekse luadie yhtehizet ruadosobimukset Karjalan tazavallan halličuksen, tevolližuslaitoksien da karjalazien yhteiskunnallizien liittoloin välis. Andua valdu avata uuzii tuottajii laitoksii Karjalas vaiku sertifi tsiiruittuloil laitoksil annetun ekolougizen ekspertiizan perustehel.

13. Yhtes yhteiskunnallizien liittoloin, Karjalan myöndy-tevolližuspaluatan da Karjalan tazavallan Kehityksen korporatsienke aktiivizesti kehittiä “Ohjuanduprinsippoi biznesalal ristikanzan oigevuksien kontekstas” da “OON:an kogo muailman sobimustu biznessah näh sotsiuallizen vastuolližuon da pyzyvän kehityksen alal”.

14. Ottajen huomivoh Karjalan tazavallan da sen eläjile meččyrikkahuksien tärgevytty, kannattua laitoksien pakoitta mattomua sertifi katsiedu Meččyalan huolenpidäjän nevvoston standartan mugah da ottua huomivoh se, ku karjalazet vuozisavoin aloh tietäh, kui oigieh käyttiä meččien, järvien, jogiloin da toizii luonnon varoi da ollah vastuollizet niilöin käytös.

15. Jatkua ruaduo karjalazien ei-ainehellizen kul’tuuruperindön – runoloin, joiguloin, pajoloin, tansiloin, muuzikan, kižoin, perindölöin, kyläpruazniekoin, tavoin, luonnon tiedoloin, paikannimien, karjalan kielen murdehien da alamurdehien, ruadotavoin da käzineroloin – säilyttämizekse. Kehittiä karjalazien runonpajatanduperindyö rahvahan ei-ainehellizen kul’tuuruperindön luvetteloh.

16. Kyzyö Ven’an Federatsien Muatalovusministerstval kohenduksii Pohjazen da Päivänlaskun kalatalovuksen vezistölöin kalastussiändölöih, kudamien mugah paikallizet eläjät suajas kalastua verkoloil omah iččeh niškoi.

17. Avvuttua “GTRK Karelian” da toizien TV- da raadivolaitoksien karjalan-, vepsän- da suomenkielizien TV- da raadivolähetyksien säilyttämisty da kehittämisty.

18. Kannattua Karjalazien IX kerähmön vallittuloin nevvoston ruaduo karjalazien tunnustamizekse Barintsevan Jevro-Arktizen alovehen kandurahvahakse.

19. Ližätä vallas olijoin piettylöin grantoin da subsiidieloin kilboih nominatsii etnokeskuksien, eiammatillizien nerojoukkoloin da munitsipualuluajilmuksien kannattamizes. Miärätä dengukannatustu yhteiskunnallizien liittoloin tärgieh sotsiuallizeh ruadoh.

20. Karjalan kirjukielen kehittämizekse da sen käyttöalan levendämizekse andua mahto Karjalan tazavallan piämiehen tyves toimijale sanastokomissiele ruadua ammatillizel tazol da andua sih niškoi kolme ruadopaikkua.

21. Levendiä da parandua karjalankielizien sivuloin painamistu piirilehtis, miärätä sih ruadoh toimittajat.

22. Lugie, äijygo on Karjalan tazavallan piirilöis da linnois valdivollizien da munitsipuallizien laitoksien ruadajua, kudamat maltetah karjalan kieldy da jo käytetäh sidä omas ruavos da niidy, ket maltetah, ga vie ei käytetä kieldy ruavos. Olis hyvä, ku kai kielenmaltajat käytettäs kieldy omas ruavos.

23. Yhtes Kielen, literatuuran da histourien instituutan, Registratsien, kadastran da kartaston federuallizen viraston, Federuallizen metrolougien agentstvan da Geodezien da kartaston keskuksen kel kohendua hairahtukset Valdivollizes paikannimien luvettelos Karjalan tazavallan paikannimien ozas.

24. Jatkua ruaduo tieviittehien, pihoin, piirilöin, puustoloin da toizien kohtien nimilavvoin karjalan kielel azettamizekse.

25. Lujendua ruaduo aktivistoin, yhteiskunnallizien liittoloin piälikkölöin, paikallizien ičehalličuksien ruadajien opastamizekse munitsipualupiirilöis, linnois da linnoin alovehil, ku heil olis enämbi mahtuo voittua kilvois da suaja dengua omih projektoih alovehellizes da federuallizes b’udžietaspäi.

Karjalan tazavallan munitsipualuluajilmuksile:

1. Karjalan tazavallan Etnokul’tuurizen opastundan kehityskonseptsien mugah luadie karjalan kielen da kul’tuuran opastus keskustamattomakse.

2. Kaikelleh auttua da kannattua etnokul’tuurizii keskuksii da kielipezien perustamistu Karjalan tazavallan piirilöis.

3. Panna nägövih karjalan kieldy linnois da kylis, leviembi käyttiä sidä nimilavvois da perendöllizen kul’tuuran elementois.

4. Prižmie ližiä dengukannatustu karjalankielizien sivuloin painamizeh piirilehtilöis, hyväzesti šeikuija nämmien sivuloin kehittämizen konseptsiedu. Sih niškoi joga julgavoh andua ruadopaikku kielispetsialistah niškoi da maksua sille kunnon palkua.

5. Yhtes Kanzallizen da alovehellizen poliitiekan ministerstvan da karjalazen yhteiskunnan edustajienke opastuslaitoksien opastujien vahnembien kehityksien perustehel luadie ruadopaikoin kartu niilöih nuorih niškoi, kuduat loppiettih Petroskoin valdivonyliopiston pedagougiekan da psiholougien instituutan alguopastuksen teorien da mitoudiekan laitoksen alguopastus da muamankieli -ozaston. Ozasto avattih vuvvennu 2017 karjalazien edustajien kehitykses.

6. Yhtes karjalazien yhteiskunnallizien liittoloinke miärätä yhtehisty ruaduo tevolližuslaitoksienke, kudamat toimitah karjalazien perindöllizis eländykohtis, sih niškoi, ku lujendua sotsiualu-ekonoumizet ruadovälit da keskinäine abu tärgielöin projektoin todevuttamizekse.

Karjalan tazavallan Karjalazien IX kerähmön vallittuloin nevvostole:

1. Kerätä yhteh IX Kerähmön deleguatoin huomavukset da kehoitukset da työndiä net vallasolijoile. Pidiä silmäl niilöin täyttämisty.

2. Alalleh sanelta omis ruadolois yhteiskunnallizile liittoloile.

3. Karjalan tazavallan yhteiskunnallizien liittoloinke sovittuu vallita karjalazien edustajii Karjalan tazavallan piämiehen tyves toimijah Karjalazien, vepsäläzien da suomelazien edustajien nevvostoh. Luadie ekspertujoukko IX Kerähmön vallittuloin nevvoston tyveh.

4. Kuččuo IX kerähmön vallittuloin nevvoston ruadoh nuorii. Miärätä ruaduo nuorien da heijän vahnembienke. Kehittiä formii da taboi, kudamien vuoh voibi siirdiä karjalan kielen da perindölöin rikkahuttu polvi polveh.

5. Jatkua ruaduo karjalazien tunnustamizekse Barentsevan Jevro-Arktizen alovehen kandukanzoin ruadojoukkoh.

6. Jatkua yhtevytty karjalan rahvahan nimes toizien kanzoin edustajienke.

7. Vallita karjalazien keskes deleguattoi kanzoinvälizih da Ven’an fourumoih: Suomelas-ugrilazien da samojedoin rahvahien muailman kongressah da Ven’an Federatsien suomelas-ugrilazien rahvahien Assotsiatsieh. Kerähmölöin da kongresoin välis yhtyö Suomelas-ugrilazien kanzoinvälizen konsul’tatiivizen komitietan ruadoh, Ven’an rahvahien suomelas-ugrilazien assotsiatsien nevvoston ruadoh da muailman kandurahvahien toizih kanzoinvälizih pidoloih.

8. Sanelta rahvahale, kui on tärgei yhtyö Kogo Ven’an rahvahan luguhpanoh 2020, ku midä enämbi rahvastu yhtyy sih, sidä tarkembat tiijot roitah tazavallas eläjis kanzois da kielenmaltajis.

9. Pidiä vuoronmugaine Karjalan tazavallan Karjalazien X kerähmö vuvvennu 2024.

Karjalan tazavallan Karjalazien IX kerähmö kehoittau kaikkii, ket pietäh omua iččie karjalan rahvahan ozannu:

1. Propagandiiruija da opastuo karjalan kieldy, käyttiä sidä jogapäiväzes da yhteiskunnallizes elaijas, aktiivizesti kannattua karjalankielizii joukkoviestimii da tilata lehtii ičele.

2. Käyttiä valličusoigevuttu tulielois valličuksis Ven’an Federatsien Valdivon Duumah, Karjalan tazavallan Zakonoinhyväksyndykerähmöh da toizih valdivoelimih.

3. Kogo Ven’an rahvahan luguhpanon iel aktiivizesti potakoija karjalazii kirjuttamahes karjalazikse, oigieh merkitä oma kanzalližus da muamankieli.

Kerähmö kiittäy Karjalan tazavallan piämiesty, Karjalan tazavallan halličustu, Kanzallizen da alovehellizen poliitiekan ministerstvua, Periodikajulguamuo, karjalazien yhteiskunnallizii liittoloi, Anuksen kanzallizen piirin haldivuo da joukkoviestimii, kudamat kannatettih Kerähmön valmistamistu da ruaduo.

Karjalan tazavallan Karjalazien IX kerähmön rezol’utsii on hyväksytty 15. kevätkuudu 2020 Anuksenlinnas.

Познавательные статьи:



Алгоритмические операторы Matlab

Конструирование и порядок расчёта дорожной одежды

Исследования учёных: почему помогают молитвы?

Почему терпят неудачу многие предприниматели?